Pulpetista tabletille -hanke on päättynyt, mutta kehittäminen jatkuu. Saimme hankkeessa paljon aikaan, mutta kehitystyö mobiilioppisen teemoissa on vasta aluillaan!
Mobiilioppimisen teemoihin keskitytään tällä hetkellä Opetushallituksen rahoittamassa "Mobiilit ohjaajat" -hankkeessa. Tutustu hankkeen toimintaan blogissa http://blogit.jao.fi/mobiilitohjaajat/
Hankkeen aikana syntyi yhteistyössä muiden aktiivisten kehittäjien kanssa mobiilioppimiseen liittyvä teemasivu. Tutustu sivuihin osoitteessa http://www10.edu.fi/ammattipeda/?sivu=mobiilioppiminen
Kehittäminen ja innostus jatkukoon! =)
torstai 26. syyskuuta 2013
sunnuntai 24. helmikuuta 2013
Pedagogiikkaa etsimässä
Pulpetista tabletille-hanke on päättymässä. Voisi sanoa, että tämän hankkeen myötä on vihdoin koettu jotakin uutta ja mielenkiintoista teknologiaa hyödyntävän oppimisen ja opetuksen näkökulmasta!
Itse olen ollut 2000-luvun alusta saakka tukemassa teknologian käyttöönottoa opetuksessa mm. kouluttamalla ja tukemalla ihmisiä teknologian pedagogisesti mielekkäässä käyttöönotossa. Mm. erilaisten sisältöjen tuottaminen on näihin päiviin asti vaatinut monenlaisia työvälineitä ja niiden yhteiskäytön hallintaa. Esim. videon tekeminen on aikaisemmin ollut työläs prosessi opettaa peruskäyttäjälle: on kameraa, editointiohjelmaa ja monta nappia ennenkuin video on julkaistu näkösälle. Usein homma on jäänyt kesken, itse kultakin.
IPad-tabletit ovat tuoneet sisältöjen tuottamiseen sitä ihanaa helppoutta ja nopeutta, jota itsekin olen vuosia toivonut! Opettaja ei läheskään aina tarvitse pro-tason tuotantovälineitä tehdäkseen sisältöjä, vaan usein perusominaisuudet riittävät. Moni materiaali elää ja muotoutuu eri oppilasryhmien kanssa, ja sen pitää näin ollen olla helposti muokattavissa ja nopeasti käyttöönotettavissa ja tuotettavissa.
Hieno on, että Ipadilla prosessi on ehyt: esim. pienimuotoisen videon tuottaminen onnistuu yhdellä ja samalla laitteella alkumetreiltä julkaisuun asti. Ja mikä parasta homma on vielä sen verran helppoa, että tunnissa parissa saa jopa tuloksia aikaan!
Samoin syntyvät miellekartat, sarjakuvat, podcastit, liikettä tutkivat videot, blogit, eKirjat jne. Eikä opettajan tarvitse edes itse osata kaikkea: tabletin voi antaa opiskelijaryhmälle, jotka myöskin etsivät ratkaisuja. Voidaan oppia yhdessä, kuitenkin lähtökohtaisesti yhtä -ei viittä- laitetta hyödyntäen.
Pedagogisesti ja organisatorisesti tässä toimintamallissa on paljon hyvää ja lupaavaa:
- Teknologian omaksuminen ei vie kohtuuttomasti opettajan aikaa. Osaaminen on näin ollen helpommin skaalattavissa laajalle joukolle, mikä vähentää koulutuksesta ja tuesta koituvia kustannuksia. Ja hermojen menetyksiä, kun teknologian kanssa ei tarvitse takkuilla niin paljon!
- Kun teknologia on helppoa käyttää, opettaja voi innostua hyödyntämään teknologiaa opetuksessaan pedagogisesti hienoilla tavoilla. Tämä parantaa ilman muuta opetuksen ja oppimisen laatua ja auttaa oppilaitosta vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin kasvattamalla osaavampia tulevaisuuden tekijöitä.
- Parhaimmillaan oppijat voivat käsitellä opittavana olevaa tietoainesta yhteisöllisesti, yhdessä tietoa rakentaen ja tuottaa ryhmänä sen pohjalta jotakin uutta. Esim. sarjakuvia, oman harjoitusyrityksensä esittelyvideon, kartuttaa oppimisblogiaan, hahmotella opittavaa miellekartoiksi jne.
- Helppokäyttöisyys ja opetuksen näkökulmasta mielenkiintoiset sovellukset lisäävät parhaimmillaan yhteisöllistä tekemistä, itsehallintaa ja oppimismotivaatiota, mitkä ovat syvällisen oppimisen peruselementtejä. Oppilas pääsee passiivisen tiedon vastaanottajan roolista uuden tiedon tuottajaksi!
- luokkahuoneen seinät laajenevat, kun oppijat voivat tuottaa uutta tietoa yhdessä myös luokkahuoneen seinien ulkopuolella. Näin mennäään osaltaan kohti tulevaisuuden aitoja työelämäympäristöjä.
Mahdollisuuksia on siis paljon, ja mielenkiintoiset Appsit eli sovellukset, joita tablet-laitteille voidaan ladata lupaavat paljon! Nimenomaan Applen valmistamien iPadien appsit kiinnostavat, sillä monissa sovelluksissa on todella mietitty sekä käyttäjää että pedagogiikkaa. Windows-laitteilla samankaltaisia apppseja saadaan tällä hetkellä vielä odottaa.
Opettajien osaaminen on kuitenkin kaiken lähtökohta. Osaava opettaja innostuu, kokeilee ja osaa edistää oppimista. Tämä vaatii laitteisiin ja toimintatapoihin tutustumista ja sitä työtä on paljon.
Mobiilioppimisen kentällä siis pedagogisesti mietittyjä pilotteja, opetuskokeiluja ja yhteisöllistä tiedon jakamista ja tuottamista tarvitaan vielä runsaasti, jotta uudet toimintatavat saadaan sulautettua osaksi tulevaisuuden oppijoiden toimintaympäristöjä.
Näihin tunnelmiin, mobiilioppimisesta todella innostuneena,
Hanna Frilander
(toiminut tämän hankkeen vetäjänä elokuusta 2012 asti)
Itse olen ollut 2000-luvun alusta saakka tukemassa teknologian käyttöönottoa opetuksessa mm. kouluttamalla ja tukemalla ihmisiä teknologian pedagogisesti mielekkäässä käyttöönotossa. Mm. erilaisten sisältöjen tuottaminen on näihin päiviin asti vaatinut monenlaisia työvälineitä ja niiden yhteiskäytön hallintaa. Esim. videon tekeminen on aikaisemmin ollut työläs prosessi opettaa peruskäyttäjälle: on kameraa, editointiohjelmaa ja monta nappia ennenkuin video on julkaistu näkösälle. Usein homma on jäänyt kesken, itse kultakin.
IPad-tabletit ovat tuoneet sisältöjen tuottamiseen sitä ihanaa helppoutta ja nopeutta, jota itsekin olen vuosia toivonut! Opettaja ei läheskään aina tarvitse pro-tason tuotantovälineitä tehdäkseen sisältöjä, vaan usein perusominaisuudet riittävät. Moni materiaali elää ja muotoutuu eri oppilasryhmien kanssa, ja sen pitää näin ollen olla helposti muokattavissa ja nopeasti käyttöönotettavissa ja tuotettavissa.
Hieno on, että Ipadilla prosessi on ehyt: esim. pienimuotoisen videon tuottaminen onnistuu yhdellä ja samalla laitteella alkumetreiltä julkaisuun asti. Ja mikä parasta homma on vielä sen verran helppoa, että tunnissa parissa saa jopa tuloksia aikaan!
Samoin syntyvät miellekartat, sarjakuvat, podcastit, liikettä tutkivat videot, blogit, eKirjat jne. Eikä opettajan tarvitse edes itse osata kaikkea: tabletin voi antaa opiskelijaryhmälle, jotka myöskin etsivät ratkaisuja. Voidaan oppia yhdessä, kuitenkin lähtökohtaisesti yhtä -ei viittä- laitetta hyödyntäen.
Pedagogisesti ja organisatorisesti tässä toimintamallissa on paljon hyvää ja lupaavaa:
- Teknologian omaksuminen ei vie kohtuuttomasti opettajan aikaa. Osaaminen on näin ollen helpommin skaalattavissa laajalle joukolle, mikä vähentää koulutuksesta ja tuesta koituvia kustannuksia. Ja hermojen menetyksiä, kun teknologian kanssa ei tarvitse takkuilla niin paljon!
- Kun teknologia on helppoa käyttää, opettaja voi innostua hyödyntämään teknologiaa opetuksessaan pedagogisesti hienoilla tavoilla. Tämä parantaa ilman muuta opetuksen ja oppimisen laatua ja auttaa oppilaitosta vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin kasvattamalla osaavampia tulevaisuuden tekijöitä.
- Parhaimmillaan oppijat voivat käsitellä opittavana olevaa tietoainesta yhteisöllisesti, yhdessä tietoa rakentaen ja tuottaa ryhmänä sen pohjalta jotakin uutta. Esim. sarjakuvia, oman harjoitusyrityksensä esittelyvideon, kartuttaa oppimisblogiaan, hahmotella opittavaa miellekartoiksi jne.
- Helppokäyttöisyys ja opetuksen näkökulmasta mielenkiintoiset sovellukset lisäävät parhaimmillaan yhteisöllistä tekemistä, itsehallintaa ja oppimismotivaatiota, mitkä ovat syvällisen oppimisen peruselementtejä. Oppilas pääsee passiivisen tiedon vastaanottajan roolista uuden tiedon tuottajaksi!
- luokkahuoneen seinät laajenevat, kun oppijat voivat tuottaa uutta tietoa yhdessä myös luokkahuoneen seinien ulkopuolella. Näin mennäään osaltaan kohti tulevaisuuden aitoja työelämäympäristöjä.
Mahdollisuuksia on siis paljon, ja mielenkiintoiset Appsit eli sovellukset, joita tablet-laitteille voidaan ladata lupaavat paljon! Nimenomaan Applen valmistamien iPadien appsit kiinnostavat, sillä monissa sovelluksissa on todella mietitty sekä käyttäjää että pedagogiikkaa. Windows-laitteilla samankaltaisia apppseja saadaan tällä hetkellä vielä odottaa.
Opettajien osaaminen on kuitenkin kaiken lähtökohta. Osaava opettaja innostuu, kokeilee ja osaa edistää oppimista. Tämä vaatii laitteisiin ja toimintatapoihin tutustumista ja sitä työtä on paljon.
Mobiilioppimisen kentällä siis pedagogisesti mietittyjä pilotteja, opetuskokeiluja ja yhteisöllistä tiedon jakamista ja tuottamista tarvitaan vielä runsaasti, jotta uudet toimintatavat saadaan sulautettua osaksi tulevaisuuden oppijoiden toimintaympäristöjä.
Näihin tunnelmiin, mobiilioppimisesta todella innostuneena,
Hanna Frilander
(toiminut tämän hankkeen vetäjänä elokuusta 2012 asti)
maanantai 28. tammikuuta 2013
Ipad lisäopetuksessa ja maahanmuuttajilla
Tervehdys kaikille Harjulta ja pahoittelut pitkästä sepustuksesta, seuraavassa omia kokemuksiani Ipadien käytöstä meillä kolmosjaksolla.
Saimme kolmosjaksolle padisalkun käyttöömme, ja kokemuksia kertyi mukavasti. Opettajilla oli aikaa tutustua laitteisiin, ja tunneillekin padeja saatiin vietyä. Ensimmäiset tunnit ryhmillä menivät ymmärrettävästi laitteisiin tutustumiseen, mutta asiaan päästiin yllättävän nopeasti, lisäksi padeilla työskentely poisti mielestäni estoja oppilailta. Monet oppilaat, jotka eivät todennäköisesti olisi lähteneet tunnilla toimimaan, tekivät nyt mielellään töitä laitteilla.
Itse käytin padeja maantiedossa jääkauden muodostumien käsittelyssä. Oppilaat saivat kukin oman muodostumatyyppinsä (esim. reunamuodostuma, suppa, hiidenkirnu), johon perehtyivät ensin (syntytapa, koostumus, rakenne --> taulukointi). Tämän jälkeen oppilaat saivat piirsivät muodostuman synnyn vaiheittain padeilla. Suuri osa ehti työstää piirroksista vielä esityksenkin imoviella. Kokonaisuuteen kului aikaa noin kaksi tuntia, ja lopputulos oli erittäin hieno. Voin suositella.
Opetan myös vuorovaikutusta ja yhteistyötä ammattistartilla. Kokonaisuuteen kuulu mm. elämänhallintaa ja oman elämäntilanteen käsittelyä. Käytimme padeja ja käsitekarttaohjelmia oman elämäntilanteen hahmottamiseen siten, että oppilaat sijoittivat kartan keskelle ruudun "minä", ja lähtivät laajentamaan karttaa ihmissuhteisiin, harrastuksiin, vapaa-aikaan ja muuhun ajankäyttöön, sekä korostivat itselleen tärkeitä ja merkityksellisiä asioita esiin värein, kuvin, jne. Sijoitimme kartalle avoimia kysymyksiä elämäntilanteeseen liittyen ja oppilaat saivat miettiä artkaisuja näihin kysymyksiin. Aikaa kului noin 4 tuntia, aihe on melko haastava, oman elämän käsittely vaatii rohkeutta, mutta onmielenkiintoista nähtävää oppilaille aukikirjoitettuna.
Kestävän kehityksen teeman alla oppilaat saivat tehdä elokuvan tai sarjakuvan turhakkeisiin liittyen kahdella kaksoistunnilla. Aihetta pohjustettiin ensin noin tunnin ajan. Tehtävä toteutettiin parityönä, ja valmista materiaalia tulikin paljon, joukossa todellisia helmiä.
Maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa käytin padeja maailmankuvan hahmottamiseen maantiedon opintokokonaisuuden aluksi. Oppilaiden tehtävänä oli piirtää oma maailmankuva piirto-ohjelmalla ja ottaa siitä kuvakaappaus talteen. Oppilaat esittelivät myöhemmin oman maailmankuvansa perustellen piirtämiään asioita. Aikaa harjoitukseen meni noin 3 tuntia sisältäen alkuräpläilyt ja ihastelut.
Yhteenvetoa: Langattoman verkon kanssa oli hieman ongelmia ja laitteisto vaati ylläpitoa, mutta kokemus oli todella mukava ja padisalkkua jäi ikävä. Padit saavat oppilaista esiin uusia puolia, aktivoivat oppilaita ja monipuolistavat opetusta. Ainoastaan muutama oppilas em. ryhmistä vastusti padeilla työskentelyä. Joulunalusjakso oli kiivas ja kiireinen, ja harmittamaan jäi ehkä ainoastaan se, että opettajia olisi voinut koettaa aktivoida enemmänkin laitteeseen tutustumiseen ja käyttöönottoon. Uskon, että jokaiselle olisi löytynyt laitteelle mielekästä käyttöä opetukseen, verkostoitumiseen ja kouluttautumiseen.
Saimme kolmosjaksolle padisalkun käyttöömme, ja kokemuksia kertyi mukavasti. Opettajilla oli aikaa tutustua laitteisiin, ja tunneillekin padeja saatiin vietyä. Ensimmäiset tunnit ryhmillä menivät ymmärrettävästi laitteisiin tutustumiseen, mutta asiaan päästiin yllättävän nopeasti, lisäksi padeilla työskentely poisti mielestäni estoja oppilailta. Monet oppilaat, jotka eivät todennäköisesti olisi lähteneet tunnilla toimimaan, tekivät nyt mielellään töitä laitteilla.
Itse käytin padeja maantiedossa jääkauden muodostumien käsittelyssä. Oppilaat saivat kukin oman muodostumatyyppinsä (esim. reunamuodostuma, suppa, hiidenkirnu), johon perehtyivät ensin (syntytapa, koostumus, rakenne --> taulukointi). Tämän jälkeen oppilaat saivat piirsivät muodostuman synnyn vaiheittain padeilla. Suuri osa ehti työstää piirroksista vielä esityksenkin imoviella. Kokonaisuuteen kului aikaa noin kaksi tuntia, ja lopputulos oli erittäin hieno. Voin suositella.
Opetan myös vuorovaikutusta ja yhteistyötä ammattistartilla. Kokonaisuuteen kuulu mm. elämänhallintaa ja oman elämäntilanteen käsittelyä. Käytimme padeja ja käsitekarttaohjelmia oman elämäntilanteen hahmottamiseen siten, että oppilaat sijoittivat kartan keskelle ruudun "minä", ja lähtivät laajentamaan karttaa ihmissuhteisiin, harrastuksiin, vapaa-aikaan ja muuhun ajankäyttöön, sekä korostivat itselleen tärkeitä ja merkityksellisiä asioita esiin värein, kuvin, jne. Sijoitimme kartalle avoimia kysymyksiä elämäntilanteeseen liittyen ja oppilaat saivat miettiä artkaisuja näihin kysymyksiin. Aikaa kului noin 4 tuntia, aihe on melko haastava, oman elämän käsittely vaatii rohkeutta, mutta onmielenkiintoista nähtävää oppilaille aukikirjoitettuna.
Kestävän kehityksen teeman alla oppilaat saivat tehdä elokuvan tai sarjakuvan turhakkeisiin liittyen kahdella kaksoistunnilla. Aihetta pohjustettiin ensin noin tunnin ajan. Tehtävä toteutettiin parityönä, ja valmista materiaalia tulikin paljon, joukossa todellisia helmiä.
Maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa käytin padeja maailmankuvan hahmottamiseen maantiedon opintokokonaisuuden aluksi. Oppilaiden tehtävänä oli piirtää oma maailmankuva piirto-ohjelmalla ja ottaa siitä kuvakaappaus talteen. Oppilaat esittelivät myöhemmin oman maailmankuvansa perustellen piirtämiään asioita. Aikaa harjoitukseen meni noin 3 tuntia sisältäen alkuräpläilyt ja ihastelut.
Yhteenvetoa: Langattoman verkon kanssa oli hieman ongelmia ja laitteisto vaati ylläpitoa, mutta kokemus oli todella mukava ja padisalkkua jäi ikävä. Padit saavat oppilaista esiin uusia puolia, aktivoivat oppilaita ja monipuolistavat opetusta. Ainoastaan muutama oppilas em. ryhmistä vastusti padeilla työskentelyä. Joulunalusjakso oli kiivas ja kiireinen, ja harmittamaan jäi ehkä ainoastaan se, että opettajia olisi voinut koettaa aktivoida enemmänkin laitteeseen tutustumiseen ja käyttöönottoon. Uskon, että jokaiselle olisi löytynyt laitteelle mielekästä käyttöä opetukseen, verkostoitumiseen ja kouluttautumiseen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)